Seashell on yksi kadonneista lapsuudenponeistani. Sitä on tosi vaikea löytää syövättömänä/ikälaikuttomana (en oikein tiedä mikä niiden ero on, jos mikään) tai tasavärisenä, ja tälläkin on melkoinen ero kropan ja pään välillä. Pää on aika harmaa, mutta tämä on vain niin rakastettava poni! Avatessani ponin iloitsin huomatessani, miten siisti se on. Ehkä siistein näkemäni poni. Toivotaan siis, että se säilyykin nättinä.

Sitten toinen, joka ei ole vielä päässyt esiintymään blogissa, eli Italy Blossom:

Halusin Blossomin nimenomaan Italy-versiona, koska se on tavisversiota kauniimman värinen. Ja muistelisin lapsuuden Blossomin, joka kylläkin oli siskoni, olleen juuri tällainen liilampi versio, tai ainakin se näyttää tavisversiota paljon tutummalta.

Siinä se on. Se? Kai sille pitäisi keksiä nimi, mutta en ole sitä vielä miettinyt. Baby Seahorse? Symbolina kun on merihevonen.

Ajatus oli tehdä jokin meriaiheinen, valkopohjainen ja vihreäkarvainen customi. Pohjana tässä on Baby Surprise (yllätys!), jonka maalasin ensin valkoisella pohjamaalilla. Sen jälkeen tuli valkoinen helmiäiskerros. Lopuksi ruikin siihen vielä kultaa päälle. Kultaväri oli hyvin nestemäistä, joten se sitten valui minne tahtoi. Parhaiten sitä jäi siipiin. En ole varma, kuinka hyvin kuvista tämä kultaisuus käy ilmi, mutta kaikki likaisen näköinen ponin pinnassa on siis kultaa...

Symbolin maalaaminen ei mennyt ihan putkeen, ja jänistin sitten sillä tavalla, että symboli tuli G3-henkisesti vain DS-puolelle. Olen aina pitänyt merihevosia viehättävinä, etenkin satuolentoina, mutta jostain syystä en ollut koskaan piirrellyt niitä ennen tätä projektia. Harjoittelin siis merihevosen piirtämistä, ja paperilla se onnistuikin ihan hyvin, mutta siveltimen kanssa kaltevalla pinnalla (kirjaimellisesti!) toimiminen ei sitten ollutkaan niin helppoa. Silmienkin maalaaminen oli henkeäsalpaavaa hommaa, mutta lähdin siihen ajatellen, että nehän ovat vain ponin silmät, kuinka vakavaa se voi olla?

Jonkin verran tämän tekemistä hidasti karvatilauksen odottelu saapuvaksi. Päävärinä on Dollyhairin Dragonfly, tehosteena Lucky Clover. Hännästä tuli ensin liian paksu, mutta sen ohentaminen ei ollut iso homma. Roottaaminen sujui hyvin ja oli todella kivaa puuhaa. Aloitin otsalta ja etenin kohti niskaa, ja loppua kohden alkoi hommaan tulla ote, jolloin otsan plugit näyttivätkin vähän huonosti tehdyiltä (lue: liian ohuilta). Poistin ne ja lisäsin niihin karvaa, jolloin olin tyytyväinen lopputulokseen. Roottaukseen käytin neulaa, jonka silmä on katkaistu vinosti. Neula oli vähän liian ohut, ja aikuisten ponien roottaamista varten pitää hankkia paksumpi neula. Yritinkin jo tehdä sellaisen, mutta ainoiden katkaisupihtieni voima ei oikein pystynyt niin paksuun neulaan.

Tämä poni oli opettavainen projekti, joka avasi minulle ponien olemuksen saloja. Lisää tällaisia!

Banana Surprise (1987):

Parasol ja Confetti, vanha shy pose /Bow Tie pose (1983):

Shy pose on yksi suosikkiposeistani, ehkä siksi, että se on niin erilainen kuin muut poset, eli realistinen ja oikeasti ponimainen. Siinä on kunnon old schoolia.

Toinen päivitetty pose on collector pose, jota edustaa edellisen postauksen Swirly Whirly. Alkuperäinen CP on (r) '82, uusi (r) '87.

Confetille kokeilin vähän erilaista kampausta kuin yleensä. Muutenkin on työn alla kehitellä vähän hauskempia tapoja laittaa ponien karvoja.

Sitten muita tulokkaita:

Cranberry Muffins. Tämä tuli minulle vähän sotkuisena, mutta osa tahroista lähti kylvyllä ja hammasharjalla, osa asetonilla. Kellastunuthan se on, vaikka ei varmaan näy kuvasta kun värit on vähän pielessä muutenkin. Karvoistakin tuli tosi hienonnäköiset. Minulle aivan kelvollinen poni.

Princess Sparkle. Tälle en ole vielä tehnyt mitään. Muutama tahra löytyy, mutta niiden antanen olla, jos eivät lähde paikallishoidolla. Karvat tinseleineen ovat "hieman" villiintyneet. Olen miettinyt vitosvuoden prinsessojen keräämistä, mutta en oikein vielä tiedä siitä suunnitelmasta.

G3 Minty. Vihdoin sain tämänkin!

G3 Rainbow Dash. Tällekin tuli kokeiltua harjaan vähän erilaista frisyyriä.

Swirly Whirly:

Niin ihana poni, kuin paketista otettu ja tuoksuukin vielä.

Joka tapauksessa, tässä on suttuinen kännykkäkuva Cherry Treatsista vajaakorvaisena:

Ja tässä uuniin menossa kovettumaan:

Ponin alla pitää uunissa olla puuta, ettei se sula. En löytänyt mitään puista alustaa, kunnes sitten muistin nämä jostain säästämäni puiset kertakäyttöhaarukat. Niillä poni hiihti uuniin, josta tuli ulos tämännäköisenä:

Väriero on väistämätön uuden palan ja ponin välillä, mutta en ole siitä lainkaan huolissani. Olen vain tosi fiiliksissä siitä, että tämä onnistui näin hyvin! Pääsinkin helpolla, sillä kyseessä on valkoinen poni; värillisen ponin muovivaurioiden korjaaminen on paljon vaikeampaa.

Asumme tyttöystävän kanssa nykyään eri osoitteissa, joten minulle vapautui hieman lisää (poni)hyllytilaa. Se tarkoittaa sitä, että G3-kokoelmanikin pääsee vihdoin esille! Olin jo ehtinyt haaveilla tyystin uudesta ponihyllystä tai -vitriinistä, mutta tämä tarjoaa ainakin hetken helpotusta.

Rainbow Swirl, Love Wishes, Merriweather, Rainbowberry ja Princess Peppermint.

Tämä kuva sopii myös joululahjaponieni esittelyyn: Sain siskoltani Triple Treatin ja Strawberry Surprisen, jotka olivat kyllä suosikkilahjani tänä jouluna! Viimeksi mainittu tuoksuukin niin hyvältä.

Vietimme tyttöystävän kanssa muutaman päivän Tallinnassa vuodenvaihteen tienoilla, ja tämä tahtoi päästä syliini Kaubamajassa:

Kyllä, minä sorruin tähän söpöläiseen! Jostain syystä jotkut G4-pehmot ovat valloittavia, mutta ne muoviversiot eivät houkuta ei sitten yhtään. Mikä alkoi G1:stä on päätynyt melkoiseen sukupolvien sekamelskaan. Paljastetaan nyt tässä sekin, että ostin muutama viikko sitten kirpparilta G2-ponin (olisiko ollut Berry Bright) silkasta uteliaisuudesta ja siitä, että se oli ensimmäinen aito MLP, jonka kirpparilta tapasin. Ajan oloon tuo poni alkoi kuitenkin näyttää niin paljon puudelilta, että annoinkin sen siskontytölle joululahjaksi!

Friikkisirkus à la FF Cotton Candy

Tähän mennessä olen irrottanut jo viisi päätä, putsannut parit häntäruosteet ja hinkannut useamman ponin puhtaaksi ruosteesta ja pintaliasta. Yhdeltä ponilta olen vaaleanpunaistanut karvat. Seuraava projekti olisi suoristaa yksi käkkäräksi mennyt häntä. Roottauskin on alkanut kovasti kiinnostaa.

Yhdeltä ponilta jouduin irrottamaan holkinkin, koska muuten päätä ei olisi saanut irti. Sekin sujui lopulta tosi hyvin. Kyseessä oli siis Kisscurl, jonka repinkkauksesta kirjoitin alempana. Tässä näkyy sekä holkittomuus että harja ennen repinkkausta.

Yhteenvetona voisin sanoa, että kokemus lisää varmuutta myös poneja kunnostaessa! Ne ovat tosiaankin vain poneja, vaikkakin hyvin erityislaatuisia sellaisia. Siispä iloa kunnostamiseen!

Olen ihan hullaantunut tähän, joka on ensimmäinen ponirakennukseni! Niin ihania yksityiskohtia, kuten oikeasti pyörivä taikinapyörä, pikkuruisia piparimuotteja, ja tuo taittuva pöytä lautastelineineen!

Keittiön oikea siipi.

Keittiön vasen siipi.

Baby Lickety-Split tahtoo jotain, arvaatteko mitä?

Tältä näyttää nykyinen ponihyllyni, joka on vain kirjahyllystä raivattu yksi taso. Kuten näkyy, tunnelma on tiivis, joten mielessä on käynyt jonkinlaisen kaapin hankinta... Mitään aivan valtaisaa kokoelmaa en haluakaan, mutta tiedän varmuudella, ettei tämä tähän jää. Tuonne ei saisi G3:sia mahtumaan ei sitten millään, ja niitä minulla on tällä hetkellä viisi (kaksi tulossa joululahjaksi). Geeykkösiä on tällä hetkellä 26 aikuista ja 5 vauvaa. Pari tuplaakin löytyy, niitä en laskenut mukaan.

Ja sitten yksityiskohtaisempia kuvia, vaikka pahoin pelkään, ettei niistä näe mitään kun on elikoilla niin kapeat elintilat:

Rainbow Swirl tukka laitettuna.

Rainbowberry. Tukkaa riittää!